Noin neljä viidestä yhdysvaltalaisesta aikuisesta uskoo mainonnan olevan enemmän manipuloivaa kuin informatiivista.
Tämä näkemys on pysynyt vakaana viime vuosina kuluttajatutkimusyritys MRI-Simmonsin kyselytietojen mukaan.
Myös sukupolvi Z suhtautuu asiaan näin, vaikka sen skeptisyys on hieman keskimääräistä vähäisempää.
Mainostaulut, sponsoroidut julkaisut ja televisiomainokset voivat kuitenkin toimia sisällöstään riippumatta.
Tavallaan brändin kyky maksaa mainonnasta on itsessään mainonnan muoto. Se antaa ymmärtää, että brändi on uskottava ja että jos se ei vielä tuota voittoa, sitä tukevat vakavasti otettavat sijoittajat, jotka uskovat sen menestyvän. Se on merkki vakaudesta.
MRI-Simmonsin lisätiedot osoittavat, että useampi kuin yksi viidestä yhdysvaltalaisesta uskoo mainoksissa esiintyvien brändien olevan laadukkaampia kuin niiden brändien, jotka eivät mainoksissa esiinny.
Sukupolven Z ostajien keskuudessa osuus on suurempi: 29 %.
Tämä viittaa siihen, että jo pelkällä mainostamisella on vaikutusta huomattavaan osaan väestöstä. Sen lisäksi, mitä mainoksen sanat ja kuvat yrittävät viestiä, pelkkä mainoksen olemassaolo välittää vakuuttavan viestin.
On kuitenkin syytä selventää, etteivät kaikki mainoskampanjoita toteuttavat brändit ole laadultaan parempia kuin ne, jotka eivät niitä toteuta. Pointti on siinä, että useampi kuin yksi viidestä kuluttajasta sanoo havaitsevansa maailman tällä tavalla.
On myös syytä jälleen huomata, että nuoremmat ostajat suhtautuvat mainontaan vähemmän skeptisesti ja yhdistävät sen todennäköisemmin laadukkaisiin tuotteisiin ja palveluihin.
Se on hyvä syy mainostaa, vaikka useimmat väittävät, etteivät luota näkemäänsä ja kuulemaansa.
