Noin neljä viidestä yhdysvaltalaisesta aikuisesta uskoo mainonnan olevan enemmän manipuloivaa kuin informatiivista.
Tämä näkemys on pysynyt vakaana viime vuosina kuluttajatutkimusyritys MRI-Simmonsin kyselytietojen mukaan.
Myös sukupolvi Z suhtautuu asiaan näin, vaikka sen skeptisyys on hieman keskimääräistä vähäisempää.
Mainostaulut, sponsoroidut julkaisut ja televisiomainokset voivat kuitenkin toimia niiden sisällöstä riippumatta.
Brändin kyky maksaa mainonnasta on itsessään mainonnan muoto. Se antaa ymmärtää, että brändi on uskottava ja että sitä tukevat vakavat sijoittajat, jos se ei vielä tuota voittoa ja sijoittajat lyövät vetoa sen puolesta. Se on merkki vakaudesta.
Lisäluvut MRI-Simmonsilta osoittavat, että useampi kuin yksi viidestä yhdysvaltalaisesta uskoo mainoksissa esiintyvien brändien olevan laadukkaampia kuin niiden brändien, jotka eivät esiinny mainoksissa.
Gen Z -ostajien keskuudessa osuus on suurempi: 29 %.
Tämä viittaa siihen, että jo pelkkä mainostaminen vaikuttaa merkittävään osaan väestöstä. Sen lisäksi, mitä mainoksen sanat ja kuvat yrittävät viestiä, mainoksen olemassaolo itsessään välittää vakuuttavan viestin.
Selvyyden vuoksi on todettava, etteivät kaikki mainoskampanjoita toteuttavat brändit ole laadultaan parempia kuin ne, jotka eivät mainosta. Pointti on, että useampi kuin yksi viidestä kuluttajasta sanoo hahmottavansa maailman tällä tavalla.
Ja jälleen on syytä huomata, että nuoremmat ostajat suhtautuvat mainontaan vähemmän skeptisesti ja yhdistävät sen myös todennäköisemmin laadukkaisiin tuotteisiin ja palveluihin.
Se on hyvä syy mainostaa, vaikka useimmat ihmiset väittävät, etteivät he luota näkemäänsä ja kuulemaansa.
